Selkeys

Selkeys on insinöörille kauneutta

Kuulin pari vuotta sitten yhdessä tapahtumassa, kun erästä patenttihakemusta kuvailtiin kauniiksi. Piti oikein kysyä: Anteeksi mitä että?

Kävi ilmi, että patenttijulkaisu oli ollut lukijan mielestä hyvin selkeä. Ja niinhän se usein on, että selkeys on insinöörille kauneutta.

Euroopan patenttisopimuksen mukaan patenttihakemuksen selityksen pitää olla tarpeeksi selvä niin, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai toistaa keksinnön. Tällainen määritelmä on tuttu myös tieteellisten julkaisujen kirjoittajille. Käytetty tutkimusmenetelmä pitää selostaa niin, että joku toinen tutkija pystyy toistamaan tutkimuksen.

Myös patenttivaatimusten selkeydestä määritellään Euroopan patenttisopimuksessa. Sen lisäksi, että vaatimukset määrittelevät asian, jolle haetaan suojaa, vaatimusten pitää olla selkeitä ja ytimekkäitä, ja niille pitää löytyä tuki patenttihakemuksen selityksestä.

Mikseivät kaikki patenttihakemukset sitten ole helposti luettavia?

Moni varmaan ihmettelee, että miksi patenttihakemuksien teksti ei sitten aina ole kovin lukijaystävällistä. Lyhyesti sanottuna syynä on se, että laatijan pitää tasapainoilla riittävän selkeyden ja hyödyllisen laajuuden välillä. Laatijan pitää välttää rajautumista liian kapeaan määrittelyyn. Joku on joskus verrannut patenttihakemuksen selitystä sipulin kuorimiseen, eli ensin selitetään asia laajasti, ja sitten kerros kerrokselta yksityiskohtaisemmin.

Kaikista hakemuksista tulisi kuitenkin löytyä kohta, jossa keksinnön juju on selostettu yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi. Usein tämäkin kohta on esitetty vain “eräänä esimerkkinä”. Se voi olla joskus vaikea löytää, jos ei ole tottunut lukemaan patenttihakemuksia.

Miksi patenttivaatimukset ovat joskus niin erikoisia?

Patenttivaatimusten epäselkeys johtuu usein siitä, että vaatimuksen piirteelle ei haluta liian kapeaa määrittelyä. Toisin sanoen, keksinnölle halutaan saada mahdollisimman laaja suoja. Tällainen laaja määrittely voi joissakin tapauksessa olla patenttiteknisesti epäselvä, koska se voi kattaa myös sellaisia asioita, joiden avulla keksintö ei itse asiassa toimi, tai joiden avulla ei saavuteta haluttua teknistä vaikutusta.

On myös selvää, että hyvin laajasti määritellylle vaatimukselle käy helpommin niin, että vaatimus ei ole uusi tunnetun tekniikan valossa.

Yleinen käytäntö patenttihakemuksen laadinnassa on, että ensimmäiseen vaatimukseen laitetaan laaja termi. Epäitsenäisissä vaatimuksissa tälle laajalle määrittelylle voidaan antaa tarkennuksia. Joskus ei haluta niin sanotusti tuhlata epäitsenäistä vaatimusta jonkun termin tarkempaan määrittelyyn, vaan huolehditaan, että tarkempi määrittely löytyy selityksestä.

Jos minulta kysyttäisiin, minkälainen on kaunis patenttihakemus, vastaisin näin: Jos etsin vaatimuksessa esiintyvää termiä selityksestä komennolla ctrl+F ja löydän termille selvennyksen, hakemus on mielestäni kaunis.

Kirjoittaja

Katariina Nissinen