Uusi tavaramerkkilaki voimaan 1.5.2019

Suomen tavaramerkkilainsäädäntö uudistui 1.5.2019 uuden lain astuessa voimaan. Uudistuksen tavoitteena on selkeä, yhtenäinen ja nykyaikainen laki, joka mahdollistaa kokonaan digitaalisen toimintaympäristön. Lisäksi uudistuksella saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudistettu tavaramerkkidirektiivi ja Singaporen tavaramerkkioikeudellinen sopimus vuodelta 2006.

Uusi laki tuo mukanaan joukon muutoksia, joista esittelemme keskeisimmät.

Graafisesta esittämisvaatimuksesta luovutaan

Uuden lain myötä merkkien ei tarvitse enää olla graafisesti esitettävissä kuva- tai tekstimuodossa. Merkin on kuitenkin yhä oltava erottamiskykyinen ja se on esitettävä hakemuksessa niin selkeästi, täsmällisesti ja ymmärrettävästi, että suojan kohde on tavaramerkkirekisteristä selkeästi havaittavissa ja määriteltävissä.  Muutos mahdollistaa uudentyyppisten erilaisissa formaateissa esitettävien tavaramerkkien, kuten ääni- ja multimediamerkkien rekisteröinnin.

Mustavalkoisten merkkien tulkinta muuttuu

Uuden lain voimaantulon jälkeen haettujen mustavalkoisten merkkien ei enää katsota kattavan kaikkia värimuunnelmia, vaan se kattaa merkin vain esitetyssä mustavalkoisessa muodossaan. Muutos ei koske ennen lakiuudistuksen voimaantuloa haettuja mustavalkoisia merkkejä, joiden katsotaan edelleen kattavan merkin kaikissa eri värimuunnoksissa.

Suoja-aika lasketaan hakemispäivästä

Tavaramerkkien suoja-aika on jatkossakin 10 vuotta. Uuden lain myötä merkin uudistuspäivämäärä lasketaan hakemispäivästä, ei rekisteröintipäivästä.

Tavara- ja palveluluokituksen täsmentäminen

Yksi merkittävimmistä uuden lain tuomista muutoksista koskee tavaroiden ja palveluiden luokitusta ja sitä, mitä luettelon katsotaan kattavan. Nykyisin tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan vain sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Vanhoissa rekisteröinneissä on kuitenkin tavara- ja palveluluetteloita, joissa tavarat ja palvelut on ilmoitettu hyvin epämääräisesti, sen ajan käytännön mukaisesti. Täsmentämisellä pyritään yhdenmukaistamaan ja selkiyttämään tavara- ja palveluluetteloiden tulkintaa.

Uusi laki antaa tavaramerkkirekisteröintien haltijoille mahdollisuuden täsmentää luetteloaan nykykäytäntöä vastaavaksi, jos

• hakemispäivä on ennen 1.10.2012 ja luettelo kattaa ns. luokkaotsikon kokonaisuudessaan,
• hakemispäivä on ennen 1.10.2012 ja jotka muutoin kattavat kaikki luokan tavarat/palvelut (esim. luettelo sisältää ilmauksen ”kaikki tavarat”), tai
• hakemispäivä on 1.10.2012 – 31.12.2013 ja luettelossa on mainittu ”kaikki Nizzan aakkosellisen luettelon mukaiset tavarat/palvelut” tai vastaava ilmaisu.

Luettelon täsmentäminen tulee tehdä viimeistään silloin, kun tavaramerkki uuden lain voimaantultua seuraavan kerran uudistetaan. Täsmentämismahdollisuus koskee sekä kansallisia merkkejä että kansainvälisiä rekisteröintejä.

Mikäli täsmennystä ei tehdä määräaikaan mennessä, kaikkia tavara- ja palveluluetteloja tulkitaan samalla tavalla eli tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan ainoastaan sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Poikkeuksen muodostavat hakemukset, joiden hakemispäivä on 1.10.2012 – 31.12.2013 ja joissa on viittaus Nizzan aakkoselliseen luetteloon. Niiden osalta PRH tekee täsmennyksen viran puolesta, jos tavaramerkin haltija jättää sen tekemättä.

Uusi hallinnollinen menettämismenettely

Ennen 1.5.2019 tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä on ollut mahdollista hakea vain markkinaoikeudesta. Uusi laki tarjoaa mahdollisuuden hakea tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä myös PRH:sta vaihtoehtona kanteelle markkinaoikeudessa. Hallinnollinen menettely PRH:ssa tarjoaa kevyemmän ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon tuomioistuinprosessille. Kantaja voi valita, hakeeko menettämistä tai mitätöintiä PRH:sta vai markkinaoikeudesta. Uusi laki mahdollistaa myös yrityksen toiminimen kumoamisen PRH:ssa hallinnollisessa menettelyssä.

Merkin käytön todistaminen väitemenettelyssä

Uuden lain myötä on entistä tärkeämpää, että väite perustuu käytössä olevaan merkkiin. Mikäli väitteen perustana oleva merkki on ollut rekisteröitynä yli 5 vuotta väitteen kohteena olevan merkin hakemispäivään mennessä, tulee väitteentekijän voida tarvittaessa todistaa aiemman merkin käyttö.  Mikäli väitteentekijä ei pysty osoittamaan merkin käyttöä tai esitä hyväksyttävää syytä käyttämättömyydelle, ei rekisteröintiä huomioida väitemenettelyssä.

Englanninkielisen uutisemme aiheesta löydät täältä. Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.

Kirjoittaja

Anne Laukkasuo

Jemina Koskela