Tietokonesimulaatiomenetelmien patentoinnista Euroopassa

Keksinnöiltä edellytetään teknistä luonnetta

Euroopassa patentoitavilta keksinnöiltä edellytetään teknistä luonnetta, mikä tarkoittaa että vain teknologiaan liittyvät keksinnöt ovat patentoitavissa. Teknologia tässä yhteydessä ymmärretään laajasti, kattaen myös mm. maatalouden ja lääketieteelliset laitteet.

Tärkeänä poikkeuksena teknologiaan on pidetty tietokoneohjelmia, joita itsessään ei pidetä teknologisina kohteina. Vaikka suuri osa aikamme keksinnöistä käytännössä toteutetaan tietokoneohjelmilla, voidaan ne patentoida vain mikäli niillä on teknologinen vaikutus tietokoneohjelmatoteutuksen lisäksi. Toisin sanoen, patenttia ei myönnetä uudelle tietokoneohjelmalle, jolla toteutetaan jo ennestään tunnettu toiminto. Patentoitavuudelle on oleellista, että toiminto joka ohjelmalla aikaansaadaan liittyy tekniseen (luonnonlakeihin liittyvään) eroon aiemmin tunnetuista ohjelmista. Täten esimerkiksi uusi menetelmä röntgenkuvan ottamiseksi on patentoitavissa, vaikka se toteutetaan tietokoneohjelmalla, jos sen seurauksena  säästetään kuvaustilanteessa energiaa, tai kuvattava henkilö saa pienemmän säteilyannoksen.

Teknisen systeemin simulaatiomenetelmät patentoitavissa tietyin edellytyksin

Tietokoneohjelmien joukossa on ollut mielenkiintoisena poikkeuksena tietokoneella tehtävä teknisen systeemin simulaatio, jonka Euroopan patenttiviraston (EPO) valituslautakunta katsoi päätöksessään T1227/05 (INFINEON) olevan patentoitavissa, vaikka simulaatiossa ei sinänsä tuoteta informaation lisäksi mitään, mikäli patenttihakemus kohdennetaan riittävän konkreettisesti simuloitavan systeemin teknisiin ominaisuuksiin. Tällöin keksinnön teknisen luonteen katsottiin toteutuvan simuloitavan systeemin teknisen luonteen kautta. Ylläolevassa päätöksessä simuloinnin kohteena ollut tekninen systeemi oli piiri jossa oli 1/f muotoista kohinaa. EPO:n sisäiset ohjeet (Guidelines) on päivitetty heijastamaan kyseistä päätöstä.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti teknisen systeemin simulaatiomenetelmät ovat siten tietyin edellytyksin patentoitavissa Euroopassa.

Toinen EPO:n valituslautakunta on kuitenkin päätöksessään T489/14 kallistunut toiseen suuntaan kuin yllämainitussa päätöksessä, ja asia on nyt laajennetun valituslautakunnan (Enlarged Board of Appeal, EBoA) käsittelyssä referenssinumerolla G1/19. Mikäli laajennettu valituslautakunta kumoaa päätöksen T1227/05, muuttuu tilanne ja simulaatiomenetelmät menettävät patentoitavan luonteensa Euroopassa.

Kannattaako simulaatiomenetelmälle hakea patenttia?

Hakijan tulisi siten harkita tarkkaan, kannattaako simulaatiomenetelmälle hakea patenttia Euroopassa. Syitä tähän on kaksi, ensinnäkin T1227/05 päätöksen valossa simulaatiomenetelmien patentoitavuudelle on ehtoja, erityisesti kyseisten menetelmien tulee olla selkeästi kytkettyjä ja rajattuja kiistatta teknisen systeemin simulaatioon, ja toisekseen on mahdollisuus, että T1227/05 kumoutuu laajennetun valituslautakunnan käsittelyssä.

Ota yhteyttä asiantuntijaamme, niin annamme mielellämme lisätietoja asiasta.

Kirjoittaja

Jussi Jaatinen