Seppo Laine syntyi Helsingissä 10.1.1939. Jatkosodan loppuvaiheessa hänet lähettiin Ruotsiin sotalapseksi, jolloin hän vietti runsaan vuoden skoonelaisella tilalla. Monen muun sotalapsen lailla Seppo ehti unohtaa äidinkielensä lähes kokonaan. Samalla hän kuitenkin oppi uuden kielen, skoonelaisittain äännetyn ruotsin.
Koulunkäynti jatkui Helsingin ruotsinkielisessä normaalilyseossa, josta Seppo valmistui ylioppilaaksi 1957. Tämä loi perustan hänen sujuvalle englannin, saksan ja ranskan kielitaidolleen. Seppo oli kieli-ihminen ja oppi myöhemmin elämässään myös unkarin. Hän on yksi harvoista suomalaisista, joita on haastateltu unkariksi Unkarin televisiossa.
Kiinnostus logiikkaan ja luonnontieteisiin houkutteli hänet tekniikan opiskelun pariin. Seppo valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1966.
Toimittuaan muutaman vuoden kääntäjänä, Seppo palkattiin Oy Kolster Ab:n patenttitoimistoon, jossa hänet koulutti patenttiasiamiehen työhön maan silloinen johtava asiantuntija, Arne Kolster. Oppi-isänsä tavoin Seppo kohteli riita-asioiden vastapuolta aina kohteliaasti ja ystävällisesti.
Viidentoista Kolster-vuoden jälkeen Seppo perusti oman yrityksen vuonna 1979, Patenttitoimisto Seppo Laine Oy:n, jota hän johti 23 vuotta. Vaatimattomana, kunnioitettuna ja tasapuolisena johtajana Seppo loi yrityskulttuurin, jossa tärkeitä asioita ovat muiden arvostus, yhteistyö ja kehittyminen niin ihmisenä kuin ammattilaisenakin. Itse hän keskittyi entistä enemmän uudelle alueelle, tavaramerkkioikeuteen. Vielä eläkeiän saavutettuaan hän jatkoi työtään arvostettuna ohjaajana ja tukihenkilönä nuoremmille työntekijöille ja jakoi mielellään eteenpäin tietojaan ja elämänkokemustaan.
Seppo Laine oli selväsanainen niin suullisessa kuin kirjallisessa ilmaisussaan. Hän korosti hyvien patenttivaatimusten merkitystä keksintöjen suojaamisessa. Hänellä olikin erityinen kyky löytää käytännöllisiä ratkaisuja mitä vaikeimpiin kysymyksiin ja ongelmiin. Tätä kykyä hän pyrki siirtämään myös yrityksen nuoremmille työntekijöille. Hänen ammattitaitoaan arvostettiin suuresti myös maamme rajojen ulkopuolella. Ilmettynä kieli-ihmisenä hänen oli helppoa luoda laaja kontaktiverkosto ulkomaiden parhaisiin osaajiin IPR-alalla.
Seppo ehti toimia Suomen patenttiasiamiesyhdistyksessä niin puheenjohtajana kuin hallituksen jäsenenäkin. Lisäksi hän toimi kuuden vuoden ajan kansainvälisen patenttiorganisaation, FICPI:n johtokunnan Suomen edustajana. Merkkinä hänen panoksestaan patentti- ja tavaramerkkialalla hän sai nimityksen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen kunniajäseneksi 2004.