Korkeakoulukeksintölain uudistus: lisää sopimusvapautta

Korkeakoulukeksintölaki (Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin) on muutoksen alla. Uudistuksen taustalla on havainto siitä, että korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistaminen ja kannustinjärjestelmät ovat tehottomia ja keksintöjen omistusoikeuksiin liittyvät periaatteet epäselviä ja huonosti tiedossa.

Lakimuutoksen tavoitteena on siis tehostaa korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistamista. Tilastot kertovat, että yliopistoille myönnettiin vuosina 2013 – 2016 yhteensä muutamia kymmeniä patentteja vuosittain ja ammattikorkeakouluille vain muutamia.

Nykytila: Keksintöoikeuksien siirtyminen

Korkeakoulukeksintölaissa tutkimus jaotellaan sopimustutkimukseen ja avoimeen tutkimukseen. Sopimustutkimuksessa mukana on ulkopuolisia tahoja esimerkiksi rahoittajina. Kaikki muu tutkimus määritellään avoimeksi tutkimukseksi. Sopimustutkimuksessa korkeakoululla on oikeus ottaa keksintöoikeudet itselleen. Avoimessa tutkimuksessa keksijä saa lähtökohtaisesti pitää keksintöoikeudet itsellään ja oikeuksien siirtyminen korkeakoululle edellyttää tutkijan nimenomaista suostumusta.

Kummassakin kategoriassa keksijällä on velvollisuus tehdä keksintöilmoitus korkeakoululle. Jos keksintöoikeudet siirtyvät korkeakoululle, keksijä on lain mukaan oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen.

Suomessa käytössä oleva malli on sekoitus kahdesta maailmalla käytössä olevasta mallista. Yleisemmässä, Yhdysvalloista lähtöisin olevassa ns. Bayh-Dole-mallissa oikeudet keksintöön kuuluvat työnantajalle eli korkeakoululle. Sen sijaan muun muassa Ruotsissa ja Italiassa (ja myös Suomessa ennen nykyistä korkeakoulukeksintölakia) on käytössä ns. tutkijapoikkeussäännös, jossa oikeudet keksintöön eivät automaattisesti siirry korkeakoululle.

Sopimuksenvaraisuus oikeuksien siirtoon avoimessa tutkimuksessa

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lain 6 § (Korkeakoulun oikeus keksintöön avoimessa tutkimuksessa) muutetaan sopimuksenvaraiseksi, eli avoimessa tutkimuksessa keksintöoikeuksien siirtymisestä ensisijaisesti sovittaisiin korkeakoulun ja tutkijan välillä. Toissijaisesti, jos sopimusta ei ole, pykälää sovellettaisiin nykyisen sisällön mukaisesti eli oikeuksien siirtyminen korkeakoululle olisi tutkijan näkökulmasta vapaaehtoista. Muutettu pykälä siis mahdollistaisi etukäteen sopimisen.

Muutetun pykälän 1 momentti:

Ellei avoimessa tutkimuksessa ole muuta sovittu, korkeakoulu voi ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei ole kuuden kuukauden kuluessa 5 §:n 1 momentin mukaisesta ilmoituksesta julkaissut keksintöä tai ilmoittanut halukkuuttaan itse hyödyntää keksintöään. Ilmoitus oikeuksien ottamisesta on tehtävä kirjallisesti, ja korkeakoulun on ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä hyödyntää keksintöään itse.

Muutos mahdollistaisi omistusoikeuksien siirtymisestä sopimisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi jo työsopimusta tehtäessä tai viimeistään tutkimushankkeen käynnistyessä.

Nykymallissahan tutkijan suostumuksen hankkiminen keksintöoikeuksien siirtymiseen tulee ajankohtaiseksi vasta keksinnön syntymisen jälkeen, tilanteessa, jossa oikeuksien hyödyntämiseksi on jo olemassa konkreettisia suunnitelmia. Tätä vaihetta ennen edellytyksenä sekä nykyisessä että uudistetussa mallissa on, että tutkija on itse tunnistanut keksintönsä, saanut informaatiota keksintöilmoitusprosessista ja keksijälle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta ja lopulta tehnyt keksintöilmoituksen, jotta korkeakoulukin tulee keksinnöstä tietoiseksi. On selvää, että ilman sopimusmahdollisuutta oikeudet saattavat avoimessa tutkimuksessa jäädä hyödyntämättä ja kaupallistaminen on hidasta.

Sopimusmahdollisuuden hyödyntäminen kuitenkin vaatii korkeakoulujen omaa panostusta asiaan ja prosessien uudistamista. Lakimuutoksen ohella työryhmä tuokin esiin suosituksia nykykäytäntöjen tehostamiseksi, jotta osaaminen ja innovaatiot kaupallistuisivat nopeammin riippumatta keksintöoikeuksien ensisijaisesta omistusoikeudesta.

Lain voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. Tällä hetkellä luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella, joka päättyy 29.6.2018.

Kirjoittaja

Hanna Laurén