Filosofian tohtori ja sittemmin Teknillisen korkeakoulun kemian lehtori Jalo Wuorinen (vuodesta 1930 Ant-Wuorinen) perusti vuonna 1922 patenttitoimiston Patenttitoimisto Suomea ja Ulkomaita varten. Toimisto oli Anton Wuorisen rakennuttamassa talossa Laivurinrinne 2:ssa.
Ensimmäinen patenttihakemus ”Menettelytapa erikoistapauksiin soveltuvan musteen ja paperin valmistamiseksi” jätettiin 6.4.1922, hakijana oli farmaseutti J.O. Hoyer. Wuorisen palveluja käytti mm. Alvar Aalto, jolle 1934 myönnettiin suomalainen patentti 18256 tavalle ”valmistaa huonekaluja ja sentapaisia esineitä sekä siten valmistetuille tuolille ja muulle huonekalulle”. Tämän myötä Aalto sai suojatuksi Paimion parantolaan suunnitellun kuuluisan nojatuolinsa.
Wuorinen oli perustamassa Suomen Patenttiasiamiesliiton vuonna 1928. Yhdistyksen kokouksia pidettiin Wuorisen toimistossa sekä Vuorimiehenkadulla sijainneessa Valtion Alkoholilaboratoriossa, joka oli Wuorisen työpaikka. Vuonna 2004, lähes 80 vuotta myöhemmin, Seppo Laine valittiin patenttiasiamiesyhdistyksen kunniajäseneksi.
Jalo Ant-Wuorinen kuoli vuonna 1939, kun talvisodassa ensimmäiset Helsinkiin kohdistuneet pommitukset kohdistuivat Hietalahden telakkaan ja toriin. Ant-Wuorinen ei malttanut odottaa vaara ohi -merkkiä, vaan meni Teknillisen korkeakoulun laboratorioonsa Bulevardille, joka pommitettiin.
Ant-Wuorisen aloittama patenttiasiamiestoiminta siirtyi vuonna 1957 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:lle, jonka toimitusjohtajana oli perustajan leski, Annemarie Ant-Wuorinen. Jalon kuoleman jälkeen patenttitoimisto henkilöityi Ingeborg Lauréniin, joka oli osakas ja toimi vuosina 1965–1977 toimitusjohtajana. Vuonna 1977 toimitusjohtajaksi ryhtyi Eva Grew.
Yrityskaupan seurauksena patenttitoimistot Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab ja Seppo Laine Oy yhdistyivät ja toiminta yhteisen katon alla alkoi lokakuussa 2015.