IPR:n ABC | Could-would -menetelmä osana ongelma-ratkaisu -periaatetta

Kun could-would-menetelmästä puhutaan, tarkoitetaan usein vaihtoehtoista, eurooppalaisen ongelma-ratkaisu -menetelmän sijaan käytettävää, menetelmää jonkin uuden ratkaisun keksinnöllisyyden määrittelyyn.

Tätä could-would-tarkastelua on kuitenkin mahdollista hyödyntää myös osana ongelma-ratkaisu -periaatetta.

Could-would -menetelmä perustuu siihen, että päätellään olisiko alan ammattimies käytännössä (engl. ”would”) tehnyt ne parannukset tunnettuihin ratkaisuihin, käsillä olevan tunnetun tekniikan perusteella. Toisin sanoen, ei ole riittävää, että hän olisi voinut (engl. ”could”) tehdä mainitut parannukset.

Ongelma-ratkaisu-periaatteen yhteydessä tätä could-would -menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi kun tutustutaan lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi valikoituun julkaisuun. Tässä yhteydessä ei ole riittävää todeta, että alan ammattimies olisi pystynyt (”could”) suorittamaan ne muutokset, jotka olisi tarvittu, jotta tämä lähin tunnettu tekniikka olisi muuntautunut tarkasteltavan keksinnön mukaiseksi ratkaisuksi. Sen sijaan, tunnetun tekniikan tulisi ohjata hänet oikeaan suuntaan, jotta hän käytännössä olisi päätynyt juuri tähän ratkaisuun (”would”).

Siksi tässä yhteydessä puhutaan usein siitä, sisältääkö jokin tiedossa olevista julkaisuista, eli tunnettu tekniikka, kannustimen (engl. incentive), jonka perusteella alan ammattimies olisi voinut päätellä, että tiettyä kehityssuuntaa kannattaisi kokeilla.

Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa lähimpää tunnettua tekniikkaa edustavasta julkaisusta puuttuu tietty piirre, jolla olisi mahdollista saavuttaa tuotteelle tietty parempi ominaisuus. Jos julkaisussa kuitenkin on mainittu, että kyseisen ominaisuuden parantaminen olisi eduksi, niin julkaisun voi tulkita sisältävän kannustimen, joka ohjaa alan ammattimiestä etsimään ratkaisua sellaisesta toisesta julkaisusta, jossa paneudutaan kyseisen ominaisuuden parantamiseen.

Vastaavasti, voidaan tarkastella sisältääkö tunnettu tekniikka jonkin opetuksen, joka vie alan ammattimiestä vastakkaiseen suuntaan (engl. teaching against).

Jos esimerkiksi lähimpää tunnettua tekniikkaa edustavassa julkaisussa on mainittu tietty piirre vain vertailuesimerkissä, ja kyseisen piirteen on arvioitu vaikuttavan kielteisesti tässä julkaisussa kuvattuun keksintöön, voidaan pitää epätodennäköisenä, että alan ammattimies kuitenkin poimisi kyseisen piirteen toisesta julkaisusta ja yhdistäisi sen lähimmän tunnetun tekniikan kuvaukseen.

Kuten muissakin keksinnöllisyyden arviointiin liittyvissä menetelmissä, myös could-would -arvioinnissa voidaan hyödyntää vain niitä seikkoja, jotka olivat yleisesti tiedossa jo ennen tarkasteltavan patentin tai patenttihakemuksen vireillepanopäivää.

Lue myös:

IPR:n ABC | Ongelma-ratkaisu -periaate keksinnöllisyyden määrittelyssä

IPR:n ABC | Alan ammattimies

IPR:n ABC | Ongelmat objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä