IPR:ää iisisti – EPC (osa 7)

IPR:ää iisisti -juttusarjamme jatkuu viemällä meidät EPC:n – eli eurooppalaisen patentin myöntöjärjestelmän – pariin.

European Patent Organisation

Eurooppalainen patentin myöntöjärjestelmä, jossa Euroopan patenttivirasto EPO tutkii ja myöntää patentin.

Miten EP-järjestelmä toimii?

EP-järjestelmässä hakija jättää patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon EPOon ja maksaa vaadittavat maksut. Tämän jälkeen EPOn tutkija tekee ensin uutuustutkimuksen, eli vertaa keksintöä tunnettuihin ratkaisuihin. Tutkija lähettää tämän jälkeen hakijalle uutuustutkimusraportin, EESR:n viitejulkaisuineen sekä kommenttien kera. Kommenteissa tutkija ottaa kantaa keksinnön uutuuteen ja keksinnöllisyyteen, sekä esittää mahdollisesti muita kommentteja (liittyen esimerkiksi vaatimusten selkeyteen tai suojapiiriin laajuuteen suhteessa selitysosaan).

Hakija vastaa esitettyihin kommentteihin argumentein ja mahdollisesti muokkaamalla vaatimuksia, ja tarvittaessa maksaa virallisia maksuja. Tutkimusjaosto perehtyy vastineeseen, ja mikäli vastine ei heidän mielestään vastaa tyydyttävästi kaikkiin kysymyksiin, he antavat välipäätöksen.

Siinä vaiheessa, kun tutkimusjaosto on vakuuttunut, että vaatimuksissa esitetty keksintö on patentoitavissa, ja hakemus täyttää kaikki Euroopan patenttisopimuksen vaatimukset, virasto antaa ns. hyväksyvä välipäätöksen, jonka liitteenä he myös toimittavat hakemustekstin siinä muodossa, missä patentti aiotaan myöntää. Mikäli hakija hyväksyy tämän muodon, vastataan välipäätökseen maksamalla hyväksymisvaiheen maksu sekä toimittamalla vaatimusten käännökset kahdelle muulle EPOn kielelle (jotka ovat englanti, saksa ja ranska). Tämän jälkeen EPO myöntää patentin.

Myöntämisen jälkeen haltijan tulee kolmen kuukauden kuluessa saattaa patentti voimaan (eli validoida) niissä maissa, joissa suoja halutaan ylläpitää. Tämä vaatii maasta riippuen joko pelkästään vuosimaksujen maksamisen ko. maahan, tai lisäksi paikallisen osoitteen toimittamisen virastoon, tai lisäksi vaatimusten tai koko patentin tekstin käännöksen paikalliselle kielelle. Validoinnin jälkeen EP-patenttia kohdellaan kyseisessä maassa kuten kansallista patenttia, eli esimerkiksi oikeutta käydään kussakin maassa erikseen.

Yhtenäispatenttijärjestelmän astuttua voimaan haltija voi myös yhden kuukauden kulussa myönnöstä pyytää rekisteröintiä yhtenäispatenttina, jolloin ko. patenttia käsitellään järjestelmään osallistuvissa maissa yhtenä patenttina (eikä ryhmänä kansallisia patentteja).

EP-patenttia voi hakea joko jättämällä hakemuksen suoraan EPOon, etuoikeudella tai ilman, tai PCT-järjestelmän kautta. Jälkimmäistä kutsutaan EPOssa Euro-PCT-hakemukseksi, ja sen käsittely tapahtuu pitkälti vastaavasti kuin ns. suoran EP-hakemuksen. Erona on joidenkin maksujen aikataulu sekä se, tekeekö EPO uutuustutkimuksen vai ei (riippuen siitä, tekikö EPO PCT-hakemuksen uutuustutkimuksen).

Termejä

EESR, Extended European Search Report: laajennettu eurooppalainen uutuustutkimusraportti, eli uutuustutkimusraportti tutkijan mielipiteen kera.

71(3): Säännön 71(3) mukainen kommunikaatio, eli hyväksyvä välipäätös.

Druckexemplar: hakemuksen muoto, jonka EPO on hyväksymässä patentiksi.

Yleisimmät maksut

Hakemusmaksu: hakemusta tehtäessä maksettava maksu.

Uutuustutkimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä.

Vaatimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä, mikäli hakemuksessa on yli 15 vaatimusta. Maksu/vaatimus.

Patentoitavuustutkimusmaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä.

Nimeämismaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä. Jäänne ajalta, jolloin jäsenvaltiot piti erikseen nimetä hakemusvaiheessa, ja kustakin maksaa oma maksunsa.

Myöntömaksu: maksettava vastattaessa hyväksyvään välipäätökseen.

Vuosimaksu: maksettava vuosittain hakemuksen tekemispäivän kuukauden viimeisenä päivänä siitä lähtien, kun hakemus täyttää kaksi vuotta, myöntöön asti.

Kirjoittaja

Kaisa Suominen