Yhtenäispatentti (Unitary patent, UP) on eurooppapatentti, joka on myöntämispäivästään lähtien vaikutukseltaan yhtenäinen kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmän maissa. Tämä tarkoittaa sitä, että erillisiä, yksittäisiä rekisteröintejä tai voimaansaattamisia ei tarvita yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa. Patentinhaltijan tulee ainoastaan tehdä Euroopan patenttivirastoon pyyntö yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi. Tämän jälkeen eurooppapatentti on yhtenäisen vaikutuksen rekisteröinnistä lähtien voimassa yhtenäisenä kaikissa niissä maissa, joissa yhtenäispatenttijärjestelmä on patentin myöntämisen hetkellä voimassa.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on keskitetty eurooppalainen patenttituomioistuin, jossa käsitellään kaikkia yhtenäispatentteihin liittyviä patentinloukkaus ja -mitätöimisasioita. Klassisten eurooppapatenttien loukkaus- ja mitätöintikäsittelyitä on hoidettu aikaisemmin ainoastaan kansallisissa tuomioistuimissa niissä maissa, joissa eurooppapatentti on saatettu voimaan.
Klassisten eurooppapatenttien osalta UPC:n toimivalta ulottuu vain niihin maihin, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä. Siirtymäaikana (vähintään 7 vuotta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulosta) patentinhaltija voi halutessaan poissulkea (’opt-out’) klassisen eurooppapatentin UPC:n toimivallasta, jolloin se jää eliniäkseen kansallisten tuomioistuinten toimivallan alle, mikäli poissulkemista ei peruta. Jos patentinhaltija ei poissulje klassista eurooppapatenttia UPC:n toimivallasta, niin myös se voidaan käsitellä UPC:ssa.
Lainsäädännöllisesti yhtenäispatenttijärjestelmä pohjautuu kahteen EU-asetukseen (nro 1257/2012 ja nro 1260/2012) ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaan kansainväliseen UPC-sopimukseen (Unified Patent Court Agreement, UPCA).
Yhtenäispatenttijärjestelmä on tullut voimaan ja UPC aloittanut toimintansa 1. kesäkuuta 2023.
UPC-sopimuksen ratifiointitilanne
UPC-sopimuksen ratifioineet maat ovat (merkitty karttaan sinisellä): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Romania (1.9.2024 alkaen), Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro.
Miksi on luotu uusi yhtenäispatenttijärjestelmä?
Perinteinen eurooppapatenttijärjestelmä on peräisin vuodelta 1973, ja sitä päivitettiin vuonna 2000. Järjestelmä perustuu siihen, että patenttia haetaan yhdellä hakemuksella kaikissa 39 Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltioissa (European Patent Convention, EPC). Kun hakemus on hyväksytty ja eurooppapatentti myönnetty, se voidaan kuitenkin muuttaa joukoksi kansallisia patentteja voimaansaattamalla patentti halutuissa EPC-jäsenmaissa. Tästä voimaansaattamisesta aiheutuu kustannuksia. Monessa maassa eurooppapatentin kansallinen voimaansaattaminen edellyttää myös patentin kääntämistä paikalliselle kielelle.
Koska jo voimaansaattaminen on maksullinen usemimmissa maissa, niin kääntäminen vain lisää kustannuksia. Näin ollen laajan maantieteellisen suojan saaminen keksinnölle Euroopassa on ollut kallista. Myös oikeuskäsittelyt ovat olleet vaikeita ja kalliita, koska eurooppapatentin voimaansaattamisen osalta on jouduttu käymään erilliset oikeudenkäynnit kansallisissa tuomioistuimissa.
Voimaansaattamis- ja oikeudenkäyntikulujen pienentämiseksi on haluttu muodostaa Eurooppaan uusi patentointijärjestelmä. Yhtenäispatenttijärjestelmässä myönnetty eurooppapatentti on mahdollista saattaa kerralla voimaan yhtenäisellä vaikutuksella kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa. Samalla tarkoitus on käydä eurooppapatentteja koskevat oikeudenkäynnit yhdessä ainoassa tuomioistuimessa, jonka päätökset tulevat olemaan vastaavasti voimassa kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmään osallistuvissa maissa.
