Usein kysytyt kysymykset

Patenttia kannattaa hakea, kun keksinnön kehitystyö on riittävän pitkällä. Patenttia on haettava ennen kuin keksintö tulee julkiseksi, esimerkiksi ennen sen esittelemistä messuilla, nettisivuilla, mainosmateriaalissa tms. Tämä siitä syystä, että patentti voidaan myöntää ainoastaan keksinnölle, joka on uusi. Julkiseksi tullut keksintö, riippumatta siitä kuka keksinnön on julkistanut, ei ole enää uusi, eikä niin ollen patentoitavissa

Mikäli patenttia haetaan liian aikaisin, voi käydä niin, että patentti saadaan johonkin alkuvaiheen keksintöön, mutta se ei suojaakaan lopullista markkinoille tulevaa ratkaisua.

Käytännössä kyllä. Ohjelmistoilla toteutettavia keksintöjä patentoidaan paljon ympäri maailmaa. Pelkkää tietokoneohjelmaa sellaisenaan ei voi patentoida Euroopassa, mutta ohjelman toteuttama tekninen piirre voidaan patentoida myös Euroopassa. Menetelmän ja laitteen lisäksi myös tietokoneohjelmaan kohdistuvat patenttivaatimukset ovat tietyin ehdoin hyväksyttävissä. Kun tietokoneen avulla toteutetaan uusi ja keksinnöllinen menetelmä, joka ratkaisee teknisen ongelman, on ratkaisu patentoitavissa.

Kansainvälinen tavaramerkki ei valitettavasti tarkoita maailmanlaajuista suojaa, vaan se on pikemmin kansainvälisillä sopimuksilla luotu rekisteröintijärjestelmä, jota hyödyntämällä suojaa samalle merkille voidaan hakea useaan eri maahan samanaikaisesti ja sitä voidaan tietyiltä osin hallinnoida keskitetysti.

Kansainvälinen tavaramerkki edellyttää aina kotimaista (FI/EU) kantahakemusta tai -rekisteröintiä, jonka perusteella kansainväliseen virastoon WIPO:on tehdään keskitetysti hakemus, johon nimetään ne maat, joihin tavaramerkkisuojaa halutaan. WIPO lähettää nämä nimeämiset kyseisiin maihin, joissa tavaramerkit tutkitaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

Kansainvälisessä tavaramerkkijärjestelmässä mukana olevien maiden määrä on hyvin kattava, joskaan aivan kaikkia maita sekään ei koske.

Etuoikeus antaa patentinhakijalle mahdollisuuden vuoden (12 kk) aikana ensimmäisen hakemuksensa tekemispäivästä jättää toinen vastaava, kokonaan tai ainakin osittain samaa keksintöä koskevan, hakemus, jolle voidaan pyytää etuoikeutta ensimmäisestä hakemuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa myöhempi hakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin ensimmäinen hakemus. Käytännössä tämä antaa mahdollisuuden siirtää päätöstä mahdollisesti tehtävistä ulkomaisista hakemuksista korkeintaan vuodella, jolloin esimerkiksi PRH:lta on jo saatu tieto, löytyykö keksinnölle mahdollisia patentoitavuuden esteitä.

Samassa hakemuksessa voidaan pyytää etuoikeutta useammastakin aikaisemmin tehdystä hakemuksesta, olettaen, että ne kaikki on tehty hakemuksen tekemispäivää edeltävän 12 kk aikana.

Tavaramerkeillä etuoikeusaika on kuusi kuukautta.

Vireillä olevan kotimaisen tai Suomea koskevan eurooppalaisen patenttihakemuksen voi muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Jos patenttihakemus on jäänyt sillensä, se on ensin saatettava voimaan ennen kuin se voidaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi. Jos patenttihakemus on hylätty, se voidaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi niin kauan kuin valitusaika on auki.

Jos patenttihakemuksen tekemisestä on kulunut enemmän kuin 4 vuotta on hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisen yhteydessä myös maksettava ensimmäinen uudistamismaksu; jos aikaa on kulunut enemmän kuin 8 vuotta, on maksettava sekä ensimmäinen että toinen uudistamismaksu.

Tietyissä maissa patenttia voi hakea ns. jälkikäteen eli teknisen ratkaisun (keksinnön) julkiseksi tulon jälkeenkin. Esimerkiksi USA:ssa on mahdollista hakea patenttia vuoden ajan keksinnön julkiseksi tulosta ns. ”grace period”-säännön myötä. Tämä ”lisäaika” on ehdoton takaraja, eli Yhdysvalloissa hakemus on jätettävä alle vuosi julkiseksi tulosta (päivän tarkkuudella).

Toki on huomioitava myös, että vaikka julkaistua tietoa voidaan käyttää patenttihakemusta vastaan, keksintöä on voitu julkiseksi tulon jälkeen salassa parannella tai kehittää niin, että ”käsillä oleva ratkaisu” on uusi ja olennaisesti erilainen aikaisempaan, julkiseksi tulleeseen versioon nähden. Sellaisessa tapauksessa voidaan tästä uudesta, alkuperäisen teknisen ratkaisun kehitysversiosta tehdä oma patenttihakemuksensa.

Keksinnön julkiseksi tuloa pitää aina arvioida kunkin maan kansallisen lainsäädännön mukaan, eli onko keksintö tullut oikeasti yleiseen tietouteen?

Mikäli olet tilanteessa, jossa keksintö on päässyt julkisuuteen ”ennen aikojaan”, kannattaa ottaa nopeasti yhteyttä asiantuntijaamme tilanteen arvioimiseksi. Voimme ripeästi, aikarajojen puitteissa, tehdä mahdolliset toimenpiteet, jotka katsotaan järkeviksi liiketoiminnan ja suojauksen kannalta.

®-symbolia tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä ja vain niissä maissa, joissa merkki on rekisteröity, sillä symboli ilmaisee tavaramerkin olevan rekisteröity (registered).

TM-symbolia voi käyttää, vaikka tavaramerkki ei olisikaan rekisteröity, sillä se vain ilmaisee, että merkkiä käytetään tavaramerkkinä (trademark). TM-symbolin käytön osalta on kuitenkin hyvä huomata, että sillä nimenomaisesti ilmaisee merkin olevan käytössä tavaramerkkinä. Jos käytössä olevaa tavaramerkkiä ei ole rekisteröity tulee tällöin vähintäänkin varmistua siitä, ettei käyttö loukkaa kenenkään muun oikeuksia.

®- ja TM-symbolien käyttö ei ole pakollista, mutta voi olla hyödyllistä.

Se, kuinka paljon aikaa tavaramerkin hakemisesta sen rekisteröintiin kuluu, riippuu paljon käsittelevästä virastosta sekä siitä, miten hakemuksen käsittely etenee. Prosessin kulkuun vaikuttaa mm. se, annetaanko asiassa välipäätöksiä tai tehdäänkö hakemusta vastaan väitteitä.

EUIPO:ssa hakemusprosessi on melko nopea. Mikäli välipäätöksiä ei tule, hakemus kuulutetaan väitteitä varten. Väiteaika on 3 kuukautta. Mikäli väitteitä ei tehdä, etenee merkki rekisteriin yleensä n. 4-6 kuukaudessa hakemispäivästä.

PRH tutkii aiemmat oikeudet viran puolesta, mikä vaikuttaa hakemusprosessin kestoon. Mikäli välipäätöksiä ei tule, rekisteröidään merkki tavallisesti noin 4 – 6 kuukaudessa hakemispäivästä. Merkki kuulutetaan väitteitä varten rekisteröinnin jälkeen. Väiteaika on 2 kuukautta, joten varmuuden saaminen merkin hyväksymisestä vie tällöin kaikkinensa noin 6-8 kuukautta.

Se, kuinka paljon aikaa patentin hakemisesta sen myöntämiseen kuluu, riippuu paljon käsittelevästä virastosta sekä siitä, miten hakemuksen käsittely etenee. Prosessin kulkuun vaikuttaa mm. se, kuinka paljon löytyy julkaisuja, jotka vaikuttavat keksinnön patentointimahdollisuuksiin sekä siitä, millaisia muutoksia patenttihakemukseen tehdään käsittelyn aikana.

Tyypillisesti patentin hakeminen aloitetaan kansallisella eli suomalaisella patenttihakemuksella melko nopean ja edullisen hakuprosessin vuoksi. Näin saadaan nopeasti arvio keksinnön patentoitavuudesta. PRH:lla patenttihakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on 2,5–3 vuotta. Myönnetty patentti tulee kuitenkin voimaan taannehtivasti hakemuksen julkistamispäivästä alkaen. Patenttihakemus julkaistaan 18 kk kuluttua sen tekemispäivästä eli päivästä, jolloin hakemus saapui virastoon.

Euroopan patenttivirastossa EPO:ssa patenttihakemuksen käsittely vie tyypillisesti 3–5 vuotta.

Tyypillisesti patentti-insinöörin tehtäviin kuuluu ainakin osa seuraavista. Hän
– huolehtii yrityksen työsuhdekeksintöprosessista ja IPR-hallintaprosessista
– toteuttaa ja kehittää yrityksen IPR-strategiaa
– kouluttaa IPR-asioissa
– tukee tuotekehitysprojekteja kehitystyön suojaamisessa ja patenttiloukkausten välttämisessä
– arvioi keksintöilmoituksia
– organisoi IPR-/patenttipäätösfoorumin ja -kokoukset
– neuvoo työntekijöitä IPR-asioissa ja rohkaisee tekemään keksintöilmoituksia
– suorittaa kilpailijapatenttihakuja esim. selvittääkseen, mitä tietty yritys on patentoinut ja määrittääkseen keksinnön uudet ominaisuudet
– analysoi kilpailijapatentteja
– huolehtii IPR-omaisuudesta kilpailuedun luomiseksi ja säilyttämiseksi