Grace period | Unohditko suojata tuotekehityksen tulokset ajoissa?

Ei hätää. Ota silti rohkeasti yhteyttä IPR-kumppaniisi, tilanne saattaa vielä olla pelastettavissa.

Keksintöjen ja mallien, joille halutaan hakea suojaa, tulee olla salaisia hakemuksen tekemishetkellä. Siksi onkin hyvä ottaa yhteyttä IPR-kumppaniin hyvissä ajoin ennen julkistusta. Joskus asia kuitenkin unohtuu tai suojaaminen ei tule ajoissa mieleen. Onko silloin kaikki toivo menetetty?

Monissa maissa on, mutta ei kaikissa, suojamuodosta riippuen. Tällöin voidaan hyödyntää ns. grace period -säännöstä. Grace period on termi, jolle ei oikein löydy vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, joten tässä kirjoituksessa käytetään englanninkielistä termiä. Grace periodilla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa keksinnön tai mallin julkistuksesta, ja jonka kuluessa on vielä mahdollista hakea suojaa joissakin maissa.

Patentoitavat keksinnöt

Patenteissa grace period tunnetaan yleisimmistä maissa vain USAssa, Kanadassa, Australiassa, Koreassa ja Japanissa, joissa se on 12 kuukautta. Venäjällä grace period on käytössä, mutta sen pituus on 6 kuukautta. Euroopan patenttisopimus ja esimerkiksi Kiinan patenttilaki eivät tällaista grace periodia tunne.

Useimmiten tulee heti hakemusta tehtäessä ilmoittaa, että hyödynnetään grace periodia, eli ilmoitusta ei voi lisätä jälkikäteen. Tyypillisesti grace periodia ei voi käyttää silloin, jos julkaisu on tapahtunut patentin tai patenttihakemuksen julkaisun kautta. Samoin määräaika lasketaan useimmiten hakemuksen tekemispäivään, ei etuoikeuspäivään, eli vaihtoehtoina on maasta riippuen joko jättää suoraan kansallinen hakemus tai PCT-hakemus 6 tai 12 kuukauden kuluessa julkaisusta.

Useimmissa maissa on mahdollista hakea patenttisuojaa myös sen jälkeen, kun joku on ilman keksinnön omistajan lupaa julkaissut keksinnön. Esimerkiksi Euroopan patenttivirastossa (EPO) ja Kiinassa määräaika on 6 kuukautta julkaisusta. Usein luvaton julkaisu tulee myös pystyä osoittamaan, ja esimerkiksi EPOssa julkaisun tulee olla tehty tarkoituksena haitata keksinnön omistajan toimintaa.

Entä sitten mallit?

Mallien osalta grace period on käytössä useammassa maassa, ja sen pituus vaihtelee 3 kuukaudesta 12 kuukauteen. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa grace periodia ei tunneta malleissakaan, joten mallia ei voi rekisteröidä Kiinassa, jos se on julkistettu ennen hakemuksen vireilletuloa. Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa grace period on 12 kuukautta.

Mikäli julkaisusta on jo yli 6 tai 12 kuukautta, voidaan selvittää, olisiko keksinnössä jokin piirre, jota ei ole vielä julkistettu, ja jonka avulla patenttia voisi vielä hakea. Mallien osalta voidaan vastaavasti muokata mallia siten, että se täyttää uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset, tai esimerkiksi yrittää saada suojaa kolmiulotteiselle tavaramerkille. EU:ssa tunnetaan myös ns. rekisteröimätön yhteisömalli. Siihen vetoaminen edellyttää, että mallin ensimmäinen julkistaminen on tapahtunut EU-alueella ja että se on tällöin ollut uusi ja yksilöllinen. Rekisteröimättömän yhteisömallin heikkoutena ovat kuitenkin epävarmuus suojan edellytysten täyttymisestä, kapea suoja-ala ja rekisteröityä yhteisömallia huomattavasti lyhyempi suoja-aika, sillä rekisteröimättömät yhteisömallit saavat suojaa vain 3 vuoden ajan julkaisustaan EU:n alueella. Myös tekijänoikeus on joissain maissa rekisteröitävissä, joten sitäkin voidaan harkita, ellei muuta suojaa ole mahdollista saada.

Tavaramerkit

Tavaramerkeissä ei ole vastaavaa uutuusvaatimusta kuin malleissa ja patenteissa, mutta niissäkin suojan hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on suositeltavaa. Ilman rekisteröidyn tavaramerkin antamaa suojaa voi esimerkiksi mahdolliseen loukkaustilanteeseen puuttuminen olla vaikeaa ja epävarmaa.