EU:n yhtenäispatentti etenee sittenkin

Useaan kertaan kuopattu EU:n yhtenäispatenttijärjestelmä on vihdoin lähellä toteutumista, arvioi Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä. Millaisia vaikutuksia sillä olisi yrityksille?

Minna Aalto-Setälä toimii Keskuskauppakamarin lakiyksikössä sähköisen kaupan ja immateriaalioikeuksien asiantuntijana. Seurattavaa riittää, sillä sekä EU- että kansallisella tasolla on vireillä merkittäviä IPR-asioihin vaikuttavia hankkeita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt työn aineettomien oikeuksien strategian laatimiseksi hallitusohjelman mukaisesti.

Vieläkin merkittävämpänä asiana Aalto-Setälä pitää EU:n yhtenäispatenttijärjestelmää, joka vuosikymmeniä kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen on vihdoin lähellä toteutumista.

”Yhtenäispatentti on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi Euroopan komission aineetonta omaisuutta koskevan tiedonannon toimintasuunnitelmassa, joka julkistettiin marraskuussa”, Aalto-Setälä toteaa.

Eurooppa haluaa turvata kilpailukykynsä

Komission tavoitteena on, että yhtenäispatentti tulisi voimaan jo tämän vuoden aikana.

Aalto-Setälän mukaan nähtäväksi jää, toteutuuko komission hahmottama aikataulu.

”Poliittista tahtoa pitkään vireillä olleen hankkeen viemisestä päätökseen näyttäisi nyt kuitenkin olevan. Kyse on ennen muuta siitä, että Euroopan kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin halutaan turvata.”

”Kiina patentoi tällä hetkellä eniten maailmassa. Myös Yhdysvalloissa patenttiviranomainen toimii todella tehokkaasti, ja siellä patenttisuojaa voidaan hyödyntää kattavasti koko talousalueella”, Aalto-Setälä sanoo.

EU:n uusi patenttijärjestelmä sisältäisi yhtenäispatentin (Unitary Patent) ohella myös yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC). Järjestelmä tulisi voimaan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ratifioivat uutta tuomioistuinta koskevan sopimuksen ja tämän seurauksena soveltavat yhtenäispatenttia koskevia EU-asetuksia.

”Tällä hetkellä 15 EU-maata on ratifioinut sopimuksen Suomi mukaan lukien. Isoista maista ratifiointiprosessi on kesken vielä Saksalla.”

Brexitin myötä Iso-Britannia ei tule mukaan järjestelmään. Myös Espanja, Kroatia ja todennäköisesti myös Puola jättäytyvät ulkopuolelle.

Aalto-Setälän mukaan monia käytännön asioita on vielä avoinna. Esimerkiksi uuden tuomioistuimen Lontooseen aiotun osan sijoituspaikasta ei ole vielä päätöstä. Avonaisia kysymyksiä ovat myös yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloon liittyvä väliaikainen soveltaminen ja sen alkamisajankohta.

Patentin hakemiseen kolmas vaihtoehto

Uudistus tuo suomalaisyrityksille kolmannen patentoimisvaihtoehdon nykyisen kahden olemassa olevan vaihtoehdon rinnalle. Tällä hetkellä keksintönsä voi suojata joko Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) haettavalla kansallisella patentilla tai Euroopan patenttivirastolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla.

”Yhtenäispatenttijärjestelmä tarkoittaa sitä, että patentin saisi voimaan kaikissa mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella.”

Yhtenäispatenttia haetaan EPOsta samalla tavalla kuin perinteistä eurooppapatenttiakin. Patentin myöntämisen jälkeen patentinhakija voi valita yhtenäispatenttivaihtoehdon, ja se tulee voimaan suoraan kaikissa järjestelmään liittyneissä maissa.

”Yhtenäispatentista voi muodostua hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii kustannuksiltaan edullista ja tehokasta tapaa suojata tuotteensa tai palvelunsa yhdellä kertaa monessa maassa.”

Yhtenäispatentteihin liittyvien riitojen ratkaisu kuuluisi yhdistetylle patenttituomioistuimelle, joka käsittelisi sekä perinteisiä eurooppapatentteja että uusia yhtenäispatentteja koskevia asioita, esimerkiksi kanteita patentin loukkaamisesta tai mitätöinnistä. Perinteisen eurooppapatentin haltijoille tulee mahdollisuus ilmoittaa, ettei oma patentti tule mukaan järjestelmään (ns. opt-out).

Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Se tarkoittaa, että yritysten ei tarvitsisi aloittaa samaa patenttia koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä useissa eri jäsenvaltioissa. Yksi prosessi riittäisi.

”Toisaalta tämä voi olla myös riskitekijä. Jos yritys häviää patenttiriidan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, vaikutus ulottuu kaikkiin maihin, joissa kyseinen yhtenäis- tai eurooppapatentti on voimassa. Jos yritys tietää patenttinsa olevan heikko, voi olla järkevää hajauttaa riskiä ja hakea suojaa kansallisella tasolla. Silloin mahdolliset oikeudenkäynnit käydään erikseen kussakin maassa. Samoin tuomiot kattavat vain kyseiseen maan.”

Patenttiasioissa oltava entistä tarkempi

Aalto-Setälän mukaan toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä lisäisi Suomessa voimassa olevien patenttien määrää. Tämä tarkoittaisi, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapaus rajoittuisi.

”Yritysten olisi oltava silloin entistä tarkempana, ettei oma tuote tai palvelu loukkaisi muiden patentteja. Riski joutua patenttioikeudenkäynnin kohteeksi kasvaisi.”

Aalto-Setälä kantaa myös huolta PRH:n toimintaedellytysten ja riittävän rahoituksen säilymisestä.

”Meillä on nyt hyvin toimiva kansallinen viranomainen, jolta patentin hakijat saavat hyvää apua ja neuvontaa. Toiminta rahoitetaan tällä hetkellä sen omasta toiminnasta, kuten patentti- ja tavaramerkkihakemuksista, saaduilla maksuilla.”

”Etenkin pk-yritykset tarvitsevat jatkossakin kansallisen palvelevan viranomaisen. Siksi PRH:n resurssit on turvattava, sillä toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä muuttaa rahanjakomekanismeja.”

Teksti: Matti Remes